Metsäpuutarha on monikerroksinen puutarha, josta löytyy luonnontilaisen metsän tavoin sekä korkeampia että matalampia puita ja pensaita sekä erilaisia ruohovartisia kasveja ja maanpeitekasveja. Metsäpuutarhan perustamisen tarkoituksena on sadontuotannon lisäksi viljelymaiden ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Syötävän metsäpuutarhan on tarkoitus tarjota ravintoa ihmisten lisäksi myös alueen eläimille, linnuille ja hyönteisille sekä maaperän pieneliöille. Tavoitteena on tuottaa monipuolinen ja suuri sato mahdollisimman kestävästi sekä luonnon että puutarhatöihin vaadittavan työvoiman kannalta energiatehokkaasti. Kun metsäpuutarhan muodostavat monimuotoiset kasvikillat ovat kasvaneet täyteen mittaansa, hoitaa puutarha käytännössä itse itsensä.
Syötävän metsäpuutarhan perustana ovat monivuotiset hyötykasvit kuten hedelmä- ja pähkinäkasvit, marjapensaat, syötävät kukat, monivuotiset vihannes- ja salaattikasvit sekä rohdos- ja maustekasvit. Näiden joukossa voi olla myös värjäyskasveja ja kuitukasveja. Hyötykasvien lisäksi metsäpuutarhassa viljellään erilaisia tukikasveja kuten maanparannuskasveja, typensitojakasveja ja muita ravinteita kerryttäviä kasvilajeja. Syötävään metsäpuutarhaan on tärkeää istuttaa myös monipuolisesti pölyttäjiä ja muita hyödyllisiä hyönteisiä houkuttelevia kukkivia kasveja.
Syötävän metsäpuutarhan rakentaminen on vuosien projekti. Perustaminen kannattaa aloittaa esimerkiksi yhden tai useamman hedelmäpuukillan perustamisella. Kasvualustaksi sopii parhaiten kohopenkki.
Syötävä ja kukkiva hedelmäpuukilta
Hedelmäpuukilta on joukko monessa kerroksessa kasvavia kasveja hedelmäpuun ympärillä. Yksittäisten kasvien runsaan satomäärän tavoittelun sijaan, kasvikilloilla pyritään vaalimaan puutarhan monimuotoisuutta ja luonnollista tasapainoa.
Yksi hedelmäpuukilta on ikään kuin minikokoinen syötävä metsäpuutarha. Hedelmäpuukillassa kasvit muodostavat yhdessä kaikille suotuisan ympäristön. Eri aikoihin kukkivat kasvit pitävät kasvikillan myös pölyttäjäystävällisenä läpi kesän.
Hedelmäpuukillan istuttaminen kohopenkkiin vähentää lannoituksen ja kastelun tarvetta. Hedelmäpuukillan voi myös perustaa vähitellen ja istuttaa siihen vähitellen uusia kasveja vuosi vuodelta.
Kohopenkki – kerrostamalla rakennettu viljelypenkki
Kohopenkki on kerrostamalla rakennettu viljelypenkki. Kasvualustana kohopenkki on ravinteikas, kuohkea ja lämmin. Lisäksi se sitoo itseensä kosteutta, joten kastelun tarve on vähäistä. Se on helppo perustaa minkälaiselle alustalle tahansa ja sen käyttö mahdollistaa viljelyn myös pihamaan savisilla ja kivikkoisilla alueilla.
Kohopenkeissä kasvualustaa korotetaan korkeammalle reunojen avulla. Kohopenkin kumpumuoto lisää viljelyalaa ja pienelläkin alueella saa kasvatettua runsaan sadon.
Kohopenkin perustaminen
- Perustetaan suoraan maan päälle, ilman, että maa muokataan. Näin ei tuhota maan alle jo syntynyttä elämää, sienirihmastoja ym.
- Pohjalle, suoraan esim nurmikon päälle asetetaan muovitonta pahvia (kotimainen). Pahvit voi asetellahaluamaansa muotoon.
- Pahvin päälle kootaan reilu kerros (20-40cm) risuja ja lehtiä
- Pohjakerroksen päälle kasataan kerroksittain puutarhan kasvijätettä, lehtiä ja multaa (ostomulta tai kompostimulta)
- Kohopenkin voi halutessaan reunustaa puun rungoilla, laudoilla, tiilillä tai luonnon kivillä.