Metsäpuutarha on monikerroksinen puutarha, josta löytyy luonnontilaisen metsän tavoin sekä korkeampia että matalampia puita ja pensaita sekä erilaisia ruohovartisia kasveja ja maanpeitekasveja. Metsäpuutarhan perustamisen tarkoituksena on sadontuotannon lisäksi viljelymaiden ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Syötävän metsäpuutarhan on tarkoitus tarjota ravintoa ihmisten lisäksi myös alueen eläimille, linnuille ja hyönteisille sekä maaperän pieneliöille. Tavoitteena on tuottaa monipuolinen ja suuri sato mahdollisimman kestävästi sekä luonnon että puutarhatöihin vaadittavan työvoiman kannalta energiatehokkaasti. Kun metsäpuutarhan muodostavat monimuotoiset kasvikillat ovat kasvaneet täyteen mittaansa, hoitaa puutarha käytännössä itse itsensä.
Syötävän metsäpuutarhan perustana ovat monivuotiset hyötykasvit kuten hedelmä- ja pähkinäkasvit, marjapensaat, syötävät kukat, monivuotiset vihannes- ja salaattikasvit sekä rohdos- ja maustekasvit. Näiden joukossa voi olla myös värjäyskasveja ja kuitukasveja. Hyötykasvien lisäksi metsäpuutarhassa viljellään erilaisia tukikasveja kuten maanparannuskasveja, typensitojakasveja ja muita ravinteita kerryttäviä kasvilajeja. Syötävään metsäpuutarhaan on tärkeää istuttaa myös monipuolisesti pölyttäjiä ja muita hyödyllisiä hyönteisiä houkuttelevia kukkivia kasveja.
Syötävän metsäpuutarhan rakentaminen on vuosien projekti. Perustaminen kannattaa aloittaa esimerkiksi yhden tai useamman hedelmäpuukillan perustamisella. Kasvualustaksi sopii parhaiten kohopenkki. Yllä olevassa kuvaparissa Jyväskylän steinerkoulun syötävää metsäpuutarhaa sen käynnistysvaiheessa keväällä 2023, sekä kesällä 2024.
Kohopenkki – kerrostamalla rakennettu viljelypenkki
Kohopenkki on kerrostamalla rakennettu viljelypenkki. Kasvualustana kohopenkki on ravinteikas, kuohkea ja lämmin. Lisäksi se sitoo itseensä kosteutta, joten kastelun tarve on vähäistä. Se on helppo perustaa minkälaiselle alustalle tahansa ja sen käyttö mahdollistaa viljelyn myös pihamaan savisilla ja kivikkoisilla alueilla. Kohopenkeissä kasvualustaa korotetaan korkeammalle reunojen avulla. Kohopenkin kumpumuoto lisää viljelyalaa ja pienelläkin alueella saa kasvatettua runsaan sadon.
Kohopenkin perustaminen
Kohopenkin voi perustaa esim. nurmikolle. Kohopenkin pohjalle, suoraan nurmikon päälle, asetellaan pahveja. Näin estetään rikkaruohojen kasvu, ilman että maata tarvitsee kääntää. Maan kääntäminen vapauttaisi maaperän hiilidioksidia ilmakehään ja heikentäisi sinne jo muodostuneita sienirihmastoja ja maaperän pieneliöstön toimintaa. Pahvi toimii myös mm. maaperän lierojen ravintona. Kotimainen kartonki/pahvi on luonnonmukainen alusta kohopenkille.
- Pahvit voi asetella haluamaansa muotoon.
- Pahvin päälle kootaan reilu kerros (20-40cm) risuja ja lehtiä
- Pohjakerroksen päälle kasataan kerroksittain puutarhan kasvijätettä, lehtiä ja multaa (ostomulta tai kompostimulta)
- Kohopenkki reunustetaan esim. puun rungoilla, laudoilla, tiilillä tai luonnon kivillä.
Lannoitus ja maanparannus
- PH-mittaukset keväisin
- Nokkoskäyte (tai joku muu käyte)
- Komposti, Bokashi
- Ladattu biohiili kasvualustaan
- Katteet (nurmi, lehdet, oljet)