Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista saadaan koko ajan uutta tietoa ja monimuotoisessa luonnossa vietetyn ja liikutun ajan merkitys hyvinvointimme perustana kasvaa koko ajan.
Luonto vaikuttaa meihin ainakin kolmella tapaa:
- Luonto lisää fyysistä aktiivisuutta, eli liikkumistamme. Luonnossa myös liikkuminen tuntuu kevyemmältä kuin sisätiloissa tai rakennetuissa ympäristöissä, eli liikumme huomaamatta enemmän kuin muissa ympäristöissä.
- Luonto auttaa meitä elpymään ja palautumaan stressistä. Samalla keskittymiskykymme paranee ja kykymme keksiä uusia ideoita lisääntyy.
- Luonto toimii sosiaalisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisääjänä. Luonnossa on helpompi tehdä yhteistyötä muiden kanssa ja suhtautumisemme muihin ihmisiin paranee.
Luonto on monipuolisen liikkumisen kehto
Monipuolisen liikkumisen ja kehon käytön varmistuminen on lasten ja nuorten fyysisen kehityksen perusedellytyksiä. Näitä perustuksia ravistellaan nykypäivänä ja lasten sekä nuorten liikunta ja liikkuminen vähenee ja paikaallaanolo sekä istuminen lisääntyy. Sisällä koulussa opiskelu lisää nykyisin käytännössä oppilaiden paikallaanoloa ja istumista oppituntien keston verran vuorokaudessa, eli keskimäärin noin 4-7 tunnin verran. Terveyden kannalta suositeltava määrä istumista on nelisen tuntia, jonka jälkeen erilaiset terveyden riskitekijät alkavat kohoamaan. Eli käytännössä jo koulupäivän aikana suomalaiset lapset istuvat yli vuorokausiannoksen. Valitettavasti istuminen jatkuu myös kouluaikojen ulkopuolella läksyjen teon ja muun arjen merkeissä.
Koulu voisi monipuolista liikkumista ja asentojen vaihtelua aktiivisesti tukemalla vähentää paikallaanolon ja istumisen tuomia haittoja lapsuudesta lähtien. Helpoiten tämä tapahtuu siirtämällä oppitunteja ulkoympäristöihin, jossa siirtymät ja erilaiset tehtävät sekä työpisteet tuovat luonnollista liikettä ja vaihtelua asentoihin. Alla oleviin kuviin on kuvattu luokassa käytetyt yleisimmät ja pitkäaikaiset asennot (harmaa) ja luontoympäristössä opiskeltaessa käytettyjä asentoja (vihreä)
