Kysely luokan ulkopuolella tapahtuvasta opetuksesta

Vuoden alussa teetätimme luokanopettajilla ja aineenopettajilla pienimuotoisen aloituskyselyn ulko-opetuksesta sekä erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämisestä opetuksessa. Kyselyn avulla halusimme kartoittaa tämänhetkistä tilannetta sekä toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Vastausten perusteella Jyväskylän Steinerkoululla koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä hyödynnetään monipuolisesti, mutta varsin satunnaisesti ja etenkin talviaikaan vähäisesti. Toiminnan edistämiseksi ja helpottamiseksi opettajat toivoivat uusia ideoita, yhteissuunnittelua, tietoa hyvistä kohteista sekä esimerkkejä ulkona pidettävistä tunneista. 

Missä kaikkialla opetusta tapahtuu tällä hetkellä?

Luokanopettajat hyödyntävät opetuksessa koulun lähiympäristöä, johon kuuluu metsäalueita, kosteikkoa, puistoja ja koulun palstaviljelyalue. Näiden lisäksi opetuksessa hyödynnetään mm. järven rantaa, lähikirjastoa, museoita, erilaisia kaupunkikohteita sekä muistomerkkejä ja veistoksia. Luokan ulkopuolella opittavat aiheet ovat liittyneet ympäristöoppiin, matematiikkaan, kuvataiteeseen, äidinkieleen, historiaan, musiikkiin ja käsitöihin. 

Myös aineenopettajat hyödyntävät opetuksessa koulun lähiympäristöä ja esimerkiksi kielten tunneilla ulos lähdetään tekemään sanastotehtäviä. Musiikin tunneilla järjestetään konserttivierailuita ja tehdään kävelymatkoja kuunnellen erilaisia äänimaisemia. Säännöllisesti hyödynnettäviä vierailukohteita ovat myös kirjasto, museot ja ruokakaupassa käynti, unohtamatta Ops-tuntien työpaikkavierailuita ja tet-jaksoja. Kuvaamataidon tunneilla lähiympäristössä piirretään ja maalataan, sekä tutkitaan ja tehdään ympäristötaidetta. Luonnonilmiöitä ja vuodenaikojen vaihteluita hyödynnetään esimerkiksi vihkotöiden kuvittamisessa. 

Kokemuksia luokan ulkopuolella tapahtuvasta opetuksesta

Luokanopettajien palautteen mukaan luokan ulkopuolinen opetus edellyttää hyvää etukäteissuunnittelua ja jo valmisteluvaiheessa oppilaille on annettava selkeät ohjeet ja toiminnalle on asetettava tavoitteet. Ulkona tapahtuvan opetustoiminnan ajateltiin olevan mukavaa vaihtelua sisällä tapahtuvaan opetukseen, vaikka sen valmistelu koettiin vaativammaksi.

Aineenopettajien kokemukset luokan ulkopuolella tapahtuvan opetuksen toteuttamisesta ovat vaihtelevia, ja siihen koetaan liittyvän myös haasteita. Näistä huolimatta ulko-opetuksen koettiin piristävän ja katkaisevan arkea. Ulkona tapahtuvat opetuskerrat koettiin usein säästä riippuvaisiksi, ja etenkin isojen ryhmien kanssa ulos lähteminen vaatii etukäteisvalmistelua. Vaikka toiminta on oppilaille mukavaa, niin opettajat kokevat sen mahdollistamisen vaativan järjestelyä, mahdollisia tuntivaihdoksia sekä lisää valvojia. Toiminnalle on oltava myös hyvä syy, jotta se kannattaa ajankäytöllisesti.  

Kaikkien opettajien mielestä kynnystä madaltaisi ohjaajan tai toisen aikuisen mukana oleminen. Myös pienemmät ryhmäkoot olisivat plussaa ja esimerkiksi kauemmaksi suuntautuvia tunteja helpottaisi se, että oppitunteja olisi useampi peräkkäin. Ulkona tapahtuvan opetuksen toivottiin myös olevan valmiiksi osa suunniteltua rytmiä, jolloin toiminnalle olisi varattu tietty aika esimerkiksi kuukaudesta. Tällä hetkellä ulkona luonnossa tapahtuva opetus painottuu enimmäkseen kevääseen ja syksyyn. 

Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeen alusta saakka on lähdetty innokkaasti koulun lähiluontoon myös talvella.

Helpotusta pienin askelin

Tiivistäen voisi sanoa, että ajanpuute, suunnittelun vaikeus ja lisäaikuisten tarve hankaloittavat luokan ulkopuolella tapahtuvan opetuksen järjestämistä. Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeen aikana näihin haasteisiin tartutaan, ja liikkeelle lähdetään pienin askelin. Olemme suunnitelleet oivaltavia tehtäväkokonaisuuksia, joita on helppo käydä kokeilemassa koulun lähiympäristössä esimerkiksi oppitunnin alussa. Tällä hetkellä olemme käyneet muutamien luokkien kanssa havainnoimassa lähiluontoa pysähtyen kuuntelemaan äänimaisemia, olemme bongailleet lintuja ja monimuotoisen metsän ominaisuuksia sekä mitanneet lumen syvyyttä. Eräs luokanopettaja totesi havainnoinnin ja ilmiömäisyyden olevan Steinerpedagogiikassa keskeistä esimerkiksi muotojen oppimiselle, ja hän kuvasi Steinerin aikoinaan sanoneen, että luonnosta opetettavaa asiaa ei tulisi irrottaa pois luonnollisesta ympäristöstään. Oppilaiden kanssa tulisi siis mennä ilmiöiden äärelle. Se on hyvin sanottu.