Biodiversiteetti
Elollisen luonnon monimuotoisuus, joka turvaa elämän edellytykset maapallolla. Biodiversiteettiä eli elonkirjoa tarkastellaan kolmelta näkökulmalta: lajikirjo eli lajimäärä, lajien sisäinen perinnöllinen muuntelu ja ekosysteemien eli erilaisten luontotyyppien monipuolisuus. Kts. myös geodiversiteetti.
Bioenergia
Biomassasta saatava energia: esim. metsän hakkuutuotteista, pelleteistä, biokaasusta, bioetanolista tai biodieselistä.
Biotalous
Talous, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.
Cleantech
Luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävä teknologia, tuote, palvelu, prosessi tai suljettu systeemi. Maksimoi materiaali-, vesi- ja energiatehokkuuden sekä taloudellisesti että teknologisesti, jolloin päästöt ilmaan, veteen ja maahan pienenevät.
Ekologinen jalanjälki
Maa- ja vesialueen koko, joka tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä jätteiden käsittelyyn. Suomen YK-liiton Globalis.fi-sivustolta voit vertailla eri maiden keskivertokansalaisen ekologista jalanjälkeä.
Ekologinen kompensaatio
Mekanismi, jolla ihmistoimien aiheuttama haitta jollain alueella hyvitetään toisella alueella monimuotoisuutta lisäävin teoin. Esimerkiksi rakentamishankkeen vuoksi kaadettu metsäala kompensoidaan ennallistamalla tai suojelemalla riittävä vastaavaa luontotyyppiä edustava metsäala toisaalla.
Ekosysteemipalvelut
Luonnon tarjoamat palvelut: Luonnon ihmiselle tarjoamat aineelliset ja aineettomat hyödyt, esim. ilman happi, ravintokasvien pölytys, ilman- ja veden puhdistus, hiilinielut, tulvien hillintä. Ekosysteemipalvelua on myös elollisen luonnon tarjoamat uusiutuvat materiaalit esim. ravinto, energia, vaatteet sekä luonnon tarjoama virkistys. Ekosysteemipalvelut jaetaan neljään luokkaan: tuotanto-, ylläpito-, sääntely- ja kulttuuripalveluihin. Ekosysteemipalvelut jaottelevat ekosysteemien toimintoja ihmisen näkökulmasta – luonnolla on kuitenkin aina myös itseisarvonsa (OPH 2024).
Suomen ympäristökeskuksen video 3.06 min.: Ekosysteemin asiantuntijat
Ekotehokkuus
Kts. resurssitehokkuus
Elonkirjo
Kts. biodiversiteetti
Elämänyhteydet
Rudolf Steinerin käyttämä termi kuvaamaan ymmärrystä ilmiöiden, eliöiden ja tuotteiden alkuperästä: mistä materiaalit on kaivettu, missä ja miten kasvaneet, miten tuote on tuotettu, ketkä sen ovat valmistaneet, kuljetus. Steiner piti erittäin tärkeänä, että tajuamme elämänyhteydet vahvasti – jo yli sata vuotta sitten, vaikka silloin ihmiset todennäköisesti kyllä vielä hyvin tajusivat esim. syömänsä ruuan alkuperän ja tuotantoprosessit (Steiner-Waldorf kansainvälinen opetussuunnitelma).
Geodiversiteetti
Elottoman luonnon monimuotoisuus. Geodiversiteettiin kuuluvat kallioperä, maaperä, kivilajit, mineraalit, fossiilit, pinnanmuodot, hydrologia ja geomorfologia (Geologinen seura 2022).
Heikko signaali
Merkki tai ensioire asiasta, joka voi nousta tulevaisuudessa merkittäväksi. Heikot signaalit ohjaavat kysymään Mitä jos…?
Sitran video 1.33 min.: Heikot signaalit 2022 minuutissa
Hiilen sidonta
Prosessi, jossa hiiltä otetaan ilmakehästä ja varastoidaan: kasvit sitovat hiiltä rakenteisiinsa yhteyttäessään ilman hiilidioksidista ja maaperän vedestä happea ja sokeria. Siksi kasvit, erityisesti suuret puut, ovat hiilinieluja ja hiilivarastoja. Yksi isohko puu imee noin 6-7 kiloa hiilidioksidia vuodessa.
Ilmatieteen laitoksen video 3.33 min.: Hiilidioksidi ja hiilen kierto
Hiilijalanjälki
Ihmisen toiminnan aiheuttamat ilmastopäästöt. Voidaan määrittää yritykselle, yhteisölle, toiminnalle tai tuotteelle. Pitää sisällään hiilen lisäksi myös muut kasvihuonekaasut. Sitran (2024) mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki oli vuonna 2023 9610 hiilidioksidiekvivalenttia, joka on kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen käytetty yhteismitta.
->Selvitä oma hiilijalanjälkesi Sitran Elämäntapatestillä! Saat vinkkejä, joiden avulla voit säästää ilmastoa, aikaa ja rahaa: https://www.sitra.fi/hankkeet/elamantapatesti/
Hiilikädenjälki
Tuoteen, prosessin tai palvelun ilmastohyödyt eli päästövähennysmahdollisuus käyttäjälle. Myönteinen: tuo esiin hiilipäästöjä alentavat teot, toiminnan vaikutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen. Esim. yksilö vähentää hiilijalanjälkeään ja voimistaa hiilikädenjälkeään lisäämällä kasvisten osuutta ruokavaliossaan. Hiilikädenjälkeä voi luoda yksilö, yritys, yhteisö ja valtio.
SitraFundin video 1.49 min.: Hiilikädenjälki
Hiilinegatiivinen
Tila, jossa tuote, yritys, kunta tai valtio sitoo ilmakehän hiilidioksidia enemmän kuin tuottaa. Maailmassa on virallisesti yksi hiilinegatiivinen valtio, Bhutan, jonka metsät sitovat hiiltä neljä kertaa enemmän kuin maa tuottaa hiilipäästöjä. Keskivertobhutanilaisen hiilidioksidipäästöt ovat 2 tonnia mutta hiilinielu huomioiden miinus 6 tonnia asukasta kohden.
Hiilineutraali
Tuote, yritys, kunta tai valtio, joka tuottaa päästöjä saman verran kuin niitä sitoo. Hiilineutraalin tuotteen hiilijalanjälki on koko sen elinkaaren ajalta = nolla.
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) video 1.32 min.: Tietoa ja työkaluja kuntien ilmastotyön tueksi
Hiilinielu
Hiilivarasto, joka sitoo hiiltä ilmakehästä, esim. suot, metsät, puut ja maaperä.
Yhden metsähehtaarin puut, muut kasvit ja maaperä sitovat vuodessa hiilidioksidia noin 43 000 kiloa. Ne kuitenkin myös hengittävät hiiltä ulos, noin 33 000 kiloa. Jäljelle jäävä 10 000 kiloa on yhden metsähehtaarin vuotuinen nettohiilinielu. Se vastaisi esim. autoilun päästöissä noin neljän keskivertoauton tuottamaa hiilidioksidimäärää vuodessa (Helsingin Sanomat 2019).
Hiilivarasto
Hiili, joka on sitoutuneena esim. puussa, suossa tai muussa biomassassa, eikä vapaana ilmassa hiilidioksidina.
Metsäyhdistyksen MetsäPuhuu -video 2.26 min.: PUU & HIILI (tekstitys)
Kestävä kehitys / kestävä tulevaisuus
Toiminta ja päätöksenteko, jossa huomioidaan ympäristö, ihmiset ja talous reilussa hengessä. Tavoite on turvata hyvän elämän mahdollisuus kaikille nyt ja tulevaisuudessa.
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) video 1.34 min.: Kestävä tulevaisuus rakennetaan kunnissa
Kiertotalous
Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus on ensisijaisesti palvelujen käyttämistä, jakamista, tavaroiden vuokraamista ja kierrättämistä. Elinkaarensa lopussa tavaran materiaalit ovat kierrätyskelpoisia eli niistä voidaan tehdä uusia tuotteita. Materiaalit eivät siis päädy esimerkiksi polttoon. Malli tulee luonnosta, jossa kaikki aine kiertää: hajottajaeliöt muokkaavat kuolleet eliöt ja osat kasveille käyttökelpoisiksi ravinteiksi. Luonto ei siis tuota lainkaan jätteitä, vaan raaka-aineita.
Kulutuskäyttäytyminen
Yksinkertaistettuna tarkoittaa kuluttajien – meidän eri ikäisten ihmisten – ostokäyttäytymistä: mitä, milloin ja miksi ostamme tavaroita ja palveluja. Kestävän tulevaisuuden kannalta kulutuskäyttäytymisemme on ratkaisevassa roolissa: kertakäyttö- ja ylikulutus on saatava loppumaan.
Luontokato
Ihmisen toiminnallaan aiheuttama luonnon monimuotoisuuden romahdus, joka on käynnissä kaikkialla maapallolla. Hoksaa, että ihmisten toiminta, erityisesti kulutuskäyttäytyminen, aiheuttaa luontokatoa sitä enemmän mitä enemmän ostamiemme tavaroiden materiaalien hankinta ja ilmastopäästöt rasittavat luontoa – myös meille näkymättömästi, kaukana Suomesta.
Luontovelka
Eli ekologinen velka on luontopääoman kutistumista ihmisen toiminnan vuoksi. Kun luontoa käytetään nopeammin kuin se ehtii uusiutua, ekosysteemien tuottavuus vähenee. Se näkyy ihmiselle pienempinä satoina, heikentyneenä ilmastonsäätelynä, puhtaan veden puutteena – ja sukupuuttoina (Suomen luonnonsuojeluliitto 2023).
Megatrendi
Useista ilmiöistä koostuva yleinen kehityssuunta, laaja kehityksen kaari, esimerkiksi luontokato ja ilmastonmuutos. Megatrendin nähdään usein tapahtuvan globaalilla tasolla ja jatkuvan samansuuntaisena.
Sitran video 1.53 min., joka esittää nykyiset megatrendit sekä ratkaisuja: Megatrendit 2023 kahdessa minuutissa
Piilovesi eli virtuaalivesi
Kts. vesijalanjälki
Päästöjen kompensointi
Päästöjen kompensoinnilla tarkoitetaan ihmisen toiminnasta johtuvien ilmastopäästöjen hyvittämistä sitomalla tai vähentämällä näitä päästöjä vastaava hiilimäärä jossain toisaalla. Yksilöille ja yrityksille vapaaehtoista. Käynnissä on useita hankkeita, joista voi ostaa päästökompensaatioita esim. matkailun aiheuttaman hiilijalanjäljen kumoamiseksi. Hankkeet ovat esim. projekteja, joissa hiilidioksidipäästöjen määrä kompensoidaan istuttamalla metsää (Ympäristö.fi 2022), kuten esim. Suomen 4H-liiton (2024) organisoimassa Taimiteko-hankeessa tehdään. Esim. autoilusta kompensaatioesimerkki Yle:n jutussa (2018) Juhannusautoilija: Näin monta puuta tarvitaan korvaamaan hiilidioksidipäästösi.
Paljonko keskivertosuomalaisen koko keskivertopituisen elämän nykyisten keskivertopäästöjen kompensoimiseksi pitäisi istuttaa puita? Luonnonvarakeskuksen tutkijat laskivat. Mutkia oikoen vastaus on: Etelä-Suomessa yli 400 kuusta, jotka saisivat elää satavuotiaiksi. Tähän tarvittaisiin kaksi hehtaaria metsämaata per syntyvä vauva, joka ikinen vuosi (Luonnonvarakeskus Luke 2022).
Resurssitehokkuus, ekotehokkuus
kuvaa ympäristökuormituksen vähentämiseen pyrkivää toimintaa tuotteiden ja palvelujen tuotannossa ja kulutuksessa koko tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana: raaka-aineista käyttöön, kierrättämiseen ja hävittämiseen asti.
Materiaalitehokkuuden laskemiseen on käytetty esim. MIPS-mittaria, joka on saksalaisen ympäristötutkimusinstituutti Wuppertalin (2003) kehittämä.
Resurssiviisaus
Kyky käyttää harkitusti erilaisia resursseja: luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa, tuotteita, palveluja, tilaa, aikaa.
Vesijalanjälki
Vesijalanjälki havainnollistaa, kuinka vesivaltaista elämämme on: Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta laskettu vesi sekä niin sanottu piilovesi. Piilovesi eli virtuaalivesi tarkoittaa vettä, joka käytetään hyödykkeiden valmistuksessa ja johon sisältyy muun muassa raaka-aineiden, välituotteiden, energian ja palveluiden tuottamiseen käytetty vesi. Suomalaisen kuluttajan keskimääräisestä vesijalanjäljestä alle viisi prosenttia on suoraa vedenkulutusta. Loppu muodostuu ostettujen, kotimaassa tai ulkomailla valmistettujen tuotteiden ja palveluiden sisältämästä piilovedestä (Vesi.fi).
->Laske oma vesijalanjälkesi! https://www.vesi.fi/vesijalanjalkilaskuri/
Viheliäinen tai pirullinen ongelma
Monimutkainen ongelma, jonka ratkaiseminen on erityisen vaikeaa, koska siihen liittyy paljon erilaisia muuttujia, esim. ilmastonmuutos ja muovijäte.
RootEd Suomi -video 4.38 min.: Ilmastonmuutos on pirullinen ongelma
Viherpesu
Kuluttajalle annetaan harhaanjohtavasti kuva, että tuote on ympäristöystävällinen (EU 2024).
Euroopan komissio esitteli v. 2023 uuden Green claims -lakialoitteen, jolla pyritään kitkemään perusteettomien ympäristöväitteiden käyttöä markkinoinnissa (Kuluttajaliitto 2023).
Vihreä siirtymä
Muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin (Ympäristöministeriö).
Ylikulutus
Tilanne, jossa luonto ei kykene uusiutumaan niin nopeasti kuin ihmiset sitä kuluttavat. Ylikulutus on juurisyy sekä luontokadolle että ilmastonmuutokselle. Käytämme luonnonvaroja yli kestävyyden rajojen ja tuotamme luonnonvaroista hyödykkeitä tavoilla, jotka kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä. Suomessa ylikulutuksen merkkejä ovat esim. metsäluonnon köyhtyminen, uhanalaiset kalakannat ja arvokkaiden luontotyyppien väheneminen. Merkittävä osa ylikulutuksemme haitoista ei näy meillä Suomessa vaan on ulkoistettu muualle, esim. fossiilisten polttoaineiden tuotanto tuhoaa elinympäristöjä eri puolilla maailmaa. Niiden päästöt taas kiihdyttävät ilmastonmuutosta, edistävät aavikoitumista ja sulattavat jäätiköitä. Ylikulutuksen vaikutukset näkyvät myös elinympäristöjen häviämisenä (WWF 2023a).
Ylikulutuspäivä
Se päivä vuodesta, jolloin ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon vuotuisen kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvia kasvihuonekaasuja. Vuonna 2023 maailman ylikulutuspäivä oli 2.8. – Suomen jo 31.3. (WWF 2023b ja c). Huhtikuusta joulukuun loppuun elimme siis velaksi. Yhdeksän kuukautta. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme neljän maapallon luonnonvarat.
Global Footprint Network, Earth Overshoot Day (2023) laskee maailman ylikulutuspäivät joka vuosi uudestaan tuoreimpien tietojen perusteella. Vuonna 2020 ylikulutuspäivä oli pari viikkoa myöhemmin: pandemia aiheutti luonnonvarojen kulutuksen vähentymistä – väliaikaisesti.
Lähteet
Nettiviittaukset 27.2.2024
EU, Euroopan parlamentti 2024: Loppu viherpesulle: miten EU sääntelee ympäristöväitteitä. https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20240111STO16722/loppu-viherpesulle-miten-eu-saantelee-ymparistovaitteita
Geologinen seura 2022: Geodiversiteetti on elottoman luonnon monimuotoisuutta. https://www.geologinenseura.fi/sites/geologinenseura.fi/files/geologi_-_artikkelit/geologi_2022_1_3_tukiainen_ym_geodiversiteetti.pdf
Global Footprint Network, Earth Overshoot Day 2023:
https://overshoot.footprintnetwork.org/
Helsingin Sanomat, Kalevi Rantanen 2019: Puun hiilenhimo mitattu nyt tarkasti: Suomalaisten päästöjen kuittaamiseksi tarvittaisiin miljardeja uusia puita. https://www.hs.fi/tiede/art-2000006298624.html
Kuluttajaliitto 2023: Parannuksia kuluttajansuojaan viherväittämien osalta. https://www.kuluttajaliitto.fi/viherpesuviisari/
Luonnonvarakeskus Luke 2022: Kuinka monta puuta pitäisi istuttaa ja kasvattaa kompensoimaan yhden ihmisen hiilipäästöt? https://www.luke.fi/fi/blogit/kuinka-monta-puuta-pitaisi-istuttaa-ja-kasvattaa-kompensoimaan-yhden-ihmisen-hiilipaastot-osa-1
OPH, Opetushallitus 2024: Ekosysteemipalvelut
Sitra: Tulevaisuussanasto. https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/
Sitra 2024: Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki. https://www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/
Steiner-Waldorf kansainvälinen opetussuunnitelma (kirjatiedot tähän)
Suomen luonnonsuojeluliitto 2023: Suomen luontovelka erääntyy. https://www.sll.fi/2023/03/06/suomen-luontovelka-eraantyy/
Suomen YK-liitto: Globalis.fi: Ekologinen jalanjälki. https://globalis.fi/Statistikk/oekologisk-fotavtrykk
Suomen 4H-liitto 2024: Taimiteko. https://www.taimiteko.fi/
Vesi.fi: Vesijalanjälki. https://www.vesi.fi/teemasivu/vesijalanjalki/
Ympäristö.fi, Ympäristöhallinnon verkkopalvelu 2022: Kestävä arki. Päästöjen kompensointi. https://www.ymparisto.fi/fi/kestava-arki/paastojen-kompensointi
Ympäristöministeriö: Mitä on vihreä siirtymä? https://ym.fi/mita-on-vihrea-siirtyma
Yle.fi 2018: Juhannusautoilija: Näin monta puuta tarvitaan korvaamaan hiilidioksidipäästösi. https://yle.fi/a/3-10263319
Wuppertal Institut 2003: Calculating MIPS. https://wupperinst.org/en/a/wi/a/s/ad/5507
WWF 2023a: Ylikulutus. https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/
WWF 31.3.2023b: Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Ylitämme kestävän kulutuksen rajat noin nelinkertaisesti. https://wwf.fi/uutiset/2023/03/suomen-ylikulutuspaiva-on-tanaan-ylitamme-kestavan-kulutuksen-rajat-noin-nelinkertaisesti/
WWF 2.8.2023c: Maailman ylikulutuspäivä on tänään. Suomen osuus ylikulutuksesta huomattavasti keskiarvoa suurempi. https://wwf.fi/uutiset/2023/08/maailman-ylikulutuspaiva-on-tanaan-suomen-osuus-ylikulutuksesta-huomattavasti-keskiarvoa-suurempi/
