Maailman kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaa vuonna 2015 YK:ssa sovittu kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma, josta käytetään nimeä Agenda2030. Se sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Suomi sitoutui vuonna 2015 pidetyssä YK:n huippukokouksessa globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n toteutukseen. Agenda 2030 tähtää köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Toimintaohjelma on ihmisoikeusperustainen, joten ihmisoikeuksien toteutuminen tulee huomioida sen kaikessa toteutuksessa. Agenda 2030:n kantavana ja läpileikkaavana teemana on, että kukaan ei jäisi kehityksestä jälkeen – leave no one behind.
AGENDA 2030 -TIEKARTTA
Unesco määrittelee tarkemmin Agenda 2030:n mukaista kestävän tulevaisuuden opettamista vuoden 2021 tiekartassa, joka yhdistää globaalin kansalaiskasvatuksen (global citizenship education eli GCED) ja kestävyyskasvatuksen (education for sustainable development eli ESD).
Tiekartan mukaan kestävän kehityksen opetus antaa valmiudet kulttuurista moninaisuutta kunnioittaen tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja vastuullisia toimia ympäristön eheyden, taloudellisen elinkelpoisuuden ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan luomiseksi nykyiselle ja tuleville sukupolville. Kestävän tulevaisuuden opetus nähdään elinikäisen oppimisen osana ja laadukkaan koulutuksen edellytyksenä. Tavoitteena on kokonaisvaltainen oppijan käytöstä muuttava oppiminen, jonka tavoitteena on lopulta yhteiskunnan muuttaminen. Tarkoitus on muuttaa oppisisältöjä, pedagogiikkaa, oppimisympäristöjä ja oppimistuloksia.
Opetussuunnitelmiin tulee tiekartan mukaan lisätä esimerkiksi ilmastonmuutosta, biodiversiteettiä ja kestävää kulutusta. Oppimisympäristöt ovat sekä fyysisiä että virtuaalisia ja innostavat oppijoita toimimaan kestävästi. Opetuksessa painottuvat kriittinen ajattelu, yhteisöllinen päätöksenteko ja vastuu nykyisestä ja tulevasta maailmasta. Opetus kannustaa oppijoita muuttumaan ja muuttamaan yhteiskuntaa ja taloutta vihreämmäksi sekä kasvamaan aktiivisiksi maailmankansalaisiksi, jotka rakentavat rauhaa sekä oikeudenmukaista, avarakatseista, inklusiivista ja kestävää maailmaa.
Tiekartta määrittelee opetukselle kolme tavoitekokonaisuutta:
Kognitiivinen: oppija ymmärtää kestävyyden haasteita ja niiden monimutkaisia keskinäisiä suhteita sekä tutkii ristiriitaisia ajatuksia ja vaihtoehtoisia selityksiä.
Sosioemotionaalinen: oppija rakentaa kestävyyttä tukevia perusarvoja ja asenteita, vaalii empatiaa muita eläviä olentoja ja planeettaa kohtaan sekä motivoituu johtamaan muutosta.
Toiminnallinen: oppija sisäistää käytännön toimia kestävän muutoksen aikaansaamiseksi henkilökohtaisella, yhteiskunnallisella ja poliittisella tasolla.
AGENDA 2030 -kakku
AGENDA 2030 -tavoitteita voi tarkastella myös ‘kakkuna’, jonka alimpaan kerrokseen sijoittuu biosfääri, eli elonkehä. Toiseen kerrokseen sijoittuu yhteiskunta ja inhimilliseen kehitykseen liittyvät tavoitteet. Kolmas kerros sisältää talouteen liittyvät tavoitteet ja päällimmäisenä on yhteistyön ja kumppanuuden kerros.
Agenda 2030 -porrastaulut
Alta voi ja tulostaa koululle myös Agenda 2030 – kestävyyskasvatuksen portaat 40 x 13 cm kokoiset taulut, jotka voi esimerkiksi laminoida ja laittaa koulun sisäportaisiin muistuttamaan portaiden käyttäjiä Agenda 2030 -tavoitteista.
LÄHTEET
https://kestavakehitys.fi/agenda-2030
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/miten-tasta-tavoitteeseen, kirjoittaja: Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Annika Lindblom
https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/agenda-2030-tiekartta-kestavaan-tulevaisuuteen Kirjoittaja: opetusneuvos Satu Honkala, Opetushallitus
https://www.stockholmresilience.org/research/research-news/2016-06-14-the-sdgs-wedding-cake.html